Aamulla herätessä se on ikkunan takana, lojuu pihalla: uusi lumi.
Ei siitä voi pahastua. Sehän tervehtii.
Päivällä tekee äkkiä kovasti mieli siivota. Juuri tässä kohtaa tätä peruttua kevättä, kun täytyisi alkaa markkinoida seuraavaa kirjaansa. Sitä, joka on vielä vähän kesken, mutta menee kesällä kansien väliin, valmiiksi. Koska näin olen mennyt lupaamaan.
Illalla lattiat on pesty ja kaikki pyykit, lakanat on vaihdettu, kukat kasteltu ja olohuoneen matto imuroitu erityisen hyvin.
Sen jälkeen tekee mieli pyyhkiä pölyjä. En koskaan pyyhi pölyjä. Tänään tekee kuitenkin mieli, sillä tänään täytyisi alkaa markkinoida.
Pyyhin pölyjä kotoa, vaikka oikeasti täytyisi tulla tänne, tälle sivulle, pyyhkiä ne täältä, tästä hiljaisuudesta, olla tulevinaan tänne muina naisina, joinain toisina, aivan kuin olisi ollut eilenkin, vaikka oikeasti kävi täällä itse viimeksi joskus vuosi sitten, eikä silloinkaan oikein tainnut olla mitään asiaa,
täytyisi tulla ja olla olevinaan ja ihan vaan ohimennen mainita että niin, minulle muuten saa tehdä ennakkotilauksen seuraavasta kirjastani, joka ilmestyy elokuussa.
Nyt on tyynytkin pöyhitty. Juon teetä, pohdin sanamuotoja. En keksi muita kuin nämä:
tilaa minulta kirja, jota ei vielä ihan ole. Tilaa heti. Tilaa pieni iloinen sika säkissä, keskenkasvuinen, vastine rahalle on vielä vaiheessa. Tilaa, jotta voisin saada sen valmiiksi ajatuksen voimalla, ajattelemalla: ehkä joku lukee sen, ehkä se ei ole turha.
Tilaa nyt, osoitteesta virkkunenjulia@gmail.com , saat sen elokuussa. Minä toimitan sen sinulle.
Voi olla, että tätä täytyy vielä vähän hioa. Voi olla, ettei tämä ihan toimi. Semminkin kun tällä sivulla ei koskaan käy kukaan, en edes minä.
Ehkä tämä onkin juuri siksi ihan oikea paikka markkinointiharjoituksille. Aloitetaan konttaamalla. Aloitetaan sillä, että yritän miettiä, mitä kertoisin tulevasta kirjastani.
Yritän miettiä sitä yli yön.
Pysykää linjoilla – tai siis: tulkaa ensin tänne, että on missä pysyä. Sarja alkaa.